Olen huomannut kuvanneeni paljon ovia ja ikkunoita. Olen tehnyt sen tiedostamatta, vaikka tajuan nyt jälkeen päin, miten yksinkertaisia symboleja ne ovat. Ovet kiehtovat ihmistä vääjäämättä - aivan kuten laatikot, lippaat ja arkut. Lapsikin haluaa oitis avata suljetun oven ja kurkistaa sen taakse - Narniaan kukaties. Ovi vie toisiin huoneisiin, mutta millaisiin, sitä emme tiedä. Oveen liittyy aina uhka ja mahdollisuus.
Kuvissani ovet ovat miltei poikkeuksetta suljetut. Jos ne ovat auki, seuraavaan huoneeseen ei näy - oven takaa näkyy pelkkää pimeää.
Ikkunoistani sen sijaan tulvii valo. Se peittää ja kätkee takanaan olevan aivan kuten pimeyskin. Siinä, missä pimeyteen on uskallettava heittäytyä, valo heittäytyy itse meidän päällemme. Se on torjuttava verhoin tai otettava vastaan.
Ikkunoissa ja ovissa näkyy yinin ja yangin leikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti